|
K I R J O I T U S K I L P A I L U 2 0 010 USVAN LYHYTNOVELLIKILPAILU 2010 Usvan lyhytnovellikilpailun voittajiksi valittiin seuraavat novellit: Marissa Janhunen: Kauniit vihreät pilvet (Turku) – Tiina Raevaaran voittaja
Lisäksi kunniamaininnoin palkittiin seuraavat novellit:
Kunkin voittajanovellin kirjoittaja palkittiin 100:lla eurolla. Kunniamainitut saivat kirjapalkintoja. Voittajanovellit ja tuomareiden lausunnot julkaistaan Usvan numerossa 4/2010 lokakuussa osoitteessa http://www.usvazine.net Tukea kilpailu sai Alfred Kordelinin säätiöltä. Tulokset julkistettiin Finncon 2010 -tapahtumassa sunnuntaina 18.7.2010 Jyväskylässä. *** Usvan vuoden 2010 kilpailunaiheena oli spekulatiivinen lyhytnovelli. Varsinaista teemaa ei ollut, kunhan teksti oli jollakin tavalla miellettävissä spekulatiivisen kirjallisuuden piiriin. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 386 alle 1700 sanan mittaista lyhytnovellia. Näistä seuloitui ensin 120 novellia jatkoon, joista 40 novellia loppukilpailuun. Perinteiseen tapaan Usvan lyhytnovellikilpailussa oli viisi tuomaria, jotka saivat valita itsenäisesti oman voittajansa. Tuomareina toimivat kirjailijat Petri Salin, Sari Peltoniemi ja Tiina Raevaara, tutkija Irma Hirsjärvi ja professori Liisa Rantalaiho. Kilpailun ideana oli kiinnittää huomiota lyhyen novellin kirjoittamiseen. Kauniisti kaareutuvan, mielenkiintoisen novellin kirjoittamisen taito on vaativa. Pelkkä hyvä idea ei riitä, on myös osattava rakentaa iskevä, hetkessä asiaan menevä kokonaisuus, joka pystyy yllättämään lukijansa. Kokonaissadon teemaksi nousivat kaksoisolentokokemukset, elävät kuolleet, ympäristökatastrofit ja kauhistuttavat menneisyyden haamut. Kisaan lähetettiin paljon novelleja, joiden spekulatiivinen aines puuttui tyystin tai oli vaikeasti havaittavissa. Spekulatiivisuuden määrää ei kuitenkaan mitattu, jos novelli oli tulkittavissa science fictionin, fantasian, yliluonnollisen kauhun, uuskumman, maagisen realismin jne. piiriin kuuluvaksi. Henkilöhahmojen rakentamisen taidon, hyvän kielen ja huumorin käyttämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kärjessä vanhoja tuttuja genreaiheita oli kierrätetty mielenkiintoisiksi uusiksi kokonaisuudeksi. Tuomas Salorannan novellissa Nuori mies nimetön kohtaavat Terminator ja toinen maailmansota. Avaruusloinen taas antaa uusia merkityksiä Alien-elokuvalle. A.C. Rossin Ruumis on hulvatonta uuskummaa, jossa lapsuuden automatkojen laskemisleikit saavat kokonaan uudenlaisen merkityksen. Marissa Janhusen Kauniit vihreät pilvet on tunnelmaltaan vahva, maagisrealistinen kokonaisuus. Anna Malisen Viti edusti uudenlaista fantasiaa, kun taas Kimmo tunnelmoi työmaaromantiikan ja kansanperinteen kummajaisten kanssa. Heikki Nevalan Kevättä ei voi estää maalaa lukijan silmien eteen dystooppisen kuolleiden kansoittaman maailman. Petteri Hannilan Isoäiti on tunnelmallinen, fantastinen kuvaus myyttisen olennon perinnöstä. Rauha Kejosen Mies ja hevonen on hienoa, eroottisesti latautunutta proosaa. MENNEET KISAT USVAN KIRJOITUSKILPAILU “TULI, MAA, ILMA, VESI” Verkkolehti Usvan ja Mikkelin Kirjoittajien järjestämä Tuli, maa, ilma, vesi -kirjoituskilpailu on ratkennut. Kirjoituskilpailun tavoitteena oli etsiä spekulatiivisia novelleja, joissa käsitellään elementtejä tuli, maa, ilma, vesi. Kilpailun erikoisuutena oli se, että kukin tuomari valitsi itsenäisesti oman suosikkinsa, eikä raadin tarvinnut etsiä yhtä yhteistä voittajaa. Kisan voittajaksi valikoitui neljä novellia. Tomi Jänkälän (Jyväskylä) Veden vangit on novelli, jossa murrosikäisen kauhu tunteita kohtaan, lapsuuden viimeiset hetket ja karut ja kinkkiset perheen sisäiset suhteet nitoutuvat loistavasti yhteen. Novelli on sekä Marko Hautalan että Sari Peltoniemen valitsema voittaja. Jussi Katajalan (Espoo) Noitanaisen älä anna elää on taitavasti rakennettu kirjenovelli, jossa tapahtumia valotetaan useasta eri näkökulmasta. Vahvaan historialliseen tarinaan punoutuu kiehtovia ihmiskohtaloita ja mystiikkaa. Novelli on Juha-Pekka Koskisen valitsema voittaja. Katja Kaukosen (Tampere) Täti piirtää puberteettiin tulevan tytön silmin ironista henkilökuvaa omahyväisestä tädistä, joka ”kasvattaa” sisarentytärtään. Kielikuviltaan upea novelli, missä fantastisuus lymyilee tunnelmassa, pinnan alla. Novelli on Liisa Rantalaihon valitsema voittaja Mirka Ulannon (Turku) Heitä murhe mielestäsi / päästä paha tuuleen on koherentisti, klassisen novellin muotoon kirjoitettu mystinen fantasiatarina pahuudesta, kasvamisesta ja selviytymisestä. Kuvauksen voima ja idean käsittely tuotti mieleen jäävän, oudon ja toimivasti omalakisen maailman. Novellin valitsi voittajaksi Irma Hirsjärvi. Lisäksi tuomaristo nimesi seuraavat kunniamainitut: Samuli Antilan Pinta, Heikki Nevalan Salamanteri, Maija Tiitan Jankulit, Marika Riikosen Mies jolle kasvoi myyrän jalka sekä Tarja Sipiläisen Ärhäkkä ahven lavuaarissa ja muita odottamattomia sattumuksia. Kilpailuun osallistui 126 novellia, yhteensä 1026 liuskaa. Voittajat ja parhaimmistoa julkaistaan heinäkuussa ilmestyvässä Usvan numerossa 2/2009. Samassa numerossa on myös tuomariston kattavat analyysit kisan annista. Tuomaristoon kuuluivat kirjailija Marko Hautala, tutkija Irma Hirsjärvi, kirjailija Juha-Pekka Koskinen, kirjailija Sari Peltoniemi ja professori Liisa Rantalaiho. Esiraatiin kuuluivat Kauko Aalto, Anne Huotarinen, Raija Komppa-Rannaste, Anne Leinonen ja Ulla-Maija Vänttinen. Järjestäjät kiittävät kaikkia osallistujia! Usva on osoitteessa http://www.usvazine.net neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, joka julkaisee kotimaista spekulatiivista novellistiikkaa maagisesta realismista science fictioniin. Lehti on pdf-formaatissa, ja sen lataaminen on ilmaista. Kirjoita kirjoittamisesta
Kosmoskynä-lehden ja Usva-lehden vuonna 2009 järjestetty kirjoituskilpailu “Kirjoita kirjoittamisesta” on ratkennut. Novellisarjan voittajiksi valittiin Mira Karppelinin (Nokia) Kirjoituskilpailu , Jaana Lehtiön (Porvoo) Todellinen kirjoittaminen, Klaus Ollikaisen (Joensuu) Luuranko ja Niko Peltosen (Helsinki) Niin oli kirjoitettu. Voittajat saivat kukin 50 euroa. Lisäksi kunniamaininnoilla palkittiin seuraavat novellit: Akseli Heikkilä (Helsinki): Minulla on rock-juttu kirjoittettavana
Kolumnisarjassa voittajaksi valittiin Vesa A. Korhosen (Toivakka). Kolumnin kirjoittamisen sietämätön keveys Voittaja sai 50 euroa. Lisäksi kunniamaininnoilla palkittiin seuraavat kolumnit:
Molempien sarjojen kunniamainituille jaettiin kirjapalkintoja. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin Kirjoita kosmos -kirjoittajaoppaita sekä Kosmoskynän tilauksia vuodelle 2010. Kilpailun tuomareina olivat Kosmoskynän päätoimittaja Pasi Karppanen ja Usvan päätoimittaja Anne Leinonen. Novelleja ja kolumneja julkaistaan Kosmoskynän ja Usvan erikoisnumeroissa sopimuksen mukaan. Lehtien kotisivut:
Kosmoskynää julkaisevan Suomen Tieteiskirjoittajat ry:n kotisivut http://tieteiskirjoittajat.utu.fi Voittajien luonnehdinnat: Mira Karppelinin Kirjoituskilpailu on idearikas ja humoristinen kuvaus kahdesta naapuruksesta, jotka haastavat toisensa kirjoituskilpailuun. Novelli punoo taitavasti yhteen kahden erilaisen kirjoittajaluonteen ominaispiirteet. Jaana Lehtiön Todellinen kirjoittaminen on futuristinen sukellus aikaan ja paikkaan, jossa kirjoittaja ja kirjoituskone ovat yhtä. Novellin kertoja on menestyvä kirjoittaja, jolle kuitenkin tulee ongelmia luomistyönsä ja identiteettinsä kanssa. Niko Peltosen Niin oli kirjoitettu on tunnelmaltaan tiivis novelli nuorukaisesta, joka tekee esitelmää tunnetusta, eristäytyneestä kirjailijasta. Nuorukainen itsekin ryhtyy tekemään runoja, sillä kirjoittaminen on keino saada respektiä vastakkaiselta sukupuolelta. Spekulatiivisia elementtejä hienovireisesti yhdistelevä tarina on rakennettu taitavasti. Kirjoittajalla on tyyli hallussa, toteutus on ilmava ja kaunokirjallisesti vahva. Klaus Ollikaisen Luuranko on Edgar Allan Poen hengessä kirjoitettu tyylikäs pastissi kirjoittajasta. Morbidi novelli seuraa esikuviaan niin juonen, kuvaston kuin kielenkin tasolla. Pitkät lauseet ja lavea kerrontatyyli luovat menneen ajan tunnelmaa. Vesa A Korhosen Kolumnin kirjoittamisen sietämätön keveys on humoristinen ja tiivis paketti, joka jää lämpimästi hykerryttämään lukijan mielessä. Nimensä mukaisesti se pohtii, kuinka kirjoittaa hyvä kolumni. Kilpailun järjestäjät kiittävät kaikkia osallistuneita ja kisassa menestyneitä! Kilpailun luonnehdinta Kosmoskynän ja Usvan järjestämässä kilpailussa oli kaksi sarjaa, novellisarja ja kolumnisarja. Novellisarjaan osallistui määräaikaan mennessä 80 novellia, kolumnisarjaan 56 kolumnia. Kisan keräämää satoa voidaan pitää erittäin hyvänä. Merkille pantavaa on, että suurin osa osallistujista näytti tulevan spefifandomin ulkopuolelta. Kisa näyttääkin tavoittaneen hyvin Suomen kirjoittavat piirit ja houkutelleen kaikkia kirjoittamisesta kiinnostuneita. Vaatimusta tekstien spekulatiivisuudesta kisassa ei ollut. Kolumnisarjassa pohdittiin novelleja enemmän kirjoittamisen tekniikkaa, sanojen syntymisprosessia ja luovuutta itsessään. Kolumneissa kysyttiin, kuinka välittää ympäristöstä havaittu asia terävänä tekstinä lukijalle, tai kuinka löytää menestysresepti kirjoittamiseen. Kirjoittaminen näyttäytyi monen tekstissä arkipäivää kiusaavana riesana tai jopa hulluutena, joka leimaa kantajansa ja josta pääsee eroon vain kirjoittamalla. Usein kolumnin kertojana oli kirjoittaja, joka suhteutti kirjoittamisen elinehtona olemassaololleen. Kolumnit käsittelivät pääosin arkisia asioita tarkkojen yksityiskohtien ja havainnollistavien tapahtumien kautta. Parhaimmillaan kolumneissa oli vinoa huumoria ja herkullisia arkisia yksityiskohtia, joka sai lukijan hykertelemään ihastuksesta. Kolumnisarjan kärki oli selvästi novellisarjaa kapeampi. Tekstit olivat kielellisesti huoliteltuja ja sujuvasti eteneviä, mutta kirjoittajille se, mikä kolumni oikeastaan on, näytti olevan epäselvä. Huolimatta siitä, että lehdessä julkaistu kolumni saattaa vaikuttaa yhdellä istumalta kirjoitetulta, hajanaiselta ja sekavaltakin pohdiskelulta, se ei useinkaan ole sitä. Kolumnissa tulisi olla samanlainen tarinallinen kaari kuin novellissakin, päätepiste jota kohti tekstin elementit vievät. Monissa mukana olleissa kolumneissa olikin selvää horjuntaa pituuden ja muodon kanssa. Tekstillä saattoi olla vaikeuksia pysyä aiheessaan tai sen läpi kulkeva punainen lanka puuttui. Moni kolumni ei ollut napakka, asiaan tiiviisti pureutuva teksti, vaan poimi ideoita ja ajatuksia sieltä täältä. Niissäkin teksteissä, jotka malttoivat pysyä johtoajatuksessaan, saattoi kokonaisuus kantaa loppuun asti, mutta harmittavan usein langat oli jätetty sitomatta lopussa yhteen ja viimeinen, kaiken sinetöivä loppuoivallus jäi uupumaan. Yhtenä syynä napakkuuden puuttumiseen ja tekstien tyhjäkäyntiin on saattanut olla se, että kisassa sallittiin myös lehtikolumnia (noin 3500 merkkiä) pidemmät tekstit. Tämä on saattanut houkutella kirjoittajat tekstiensä venyttämiseen tiiviyden kustannuksella. Novellisarjassa oli vuorostaan tarjolla hyvin erilaisia tekstejä: toisissa oli luotettu vahvaan ideaan ja perinteiseen kerrontaan, kun taas toisissa oli panostettu toteutukseen tai muotoon. Monissa novelleissa olikin lähdetty rohkeasti tekemään jonkun tyylilajin pastissia. Joukosta löytyi esimerkiksi Poe-henkistä kauhua, Volter Kilven ja Jose Saramagon verkkaista tyyliä ja dekkarikliseitä parodioivia kokonaisuuksia. Paperille kirjoitettu teko saattoikin muuttua todeksi, kirjallisuuden hahmo karata todelliseen maailmaan tai kirjailija vaikuttaa itsensä kuoleman toimintaan. Vainajat sanelivat tarinoitaan kirjoittajille ja kirjoittaja saattoi leijailla päähenkilöidensä maailmassa. Suurimmassa osassa teksteistä oltiin kuitenkin puitteiltaan kiinni realistisessa maailmassa, ja vain muutamassa novellissa heittäydyttiin kokonaan vieraaseen paikkaan tai aikaan. Näissä tapauksissa spefielementtien yhdistämisessä kirjoittamiseen oli kiitettävää oivaltavuutta ja tekstit erottuivat joukosta edukseen. Novellit olivat pääosin juonipainotteisia, muutamassa tekstissä hyödynnettiin tajunnanvirtaa esim. taiteellisen angstin ja taiteilijuuden kuvaamiseen. Kirjailijakliseet seurasivat tarinoissa mukana. Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että monissa teksteissä, niin kolumneissa kuin novelleissa, punaviinillä näytti olevan olennainen rooli, kun haettiin oikeaa kirjalliselle luomistyölle otollisia olosuhteita. Myös konjakki ja viski mainittiin, mutta pääsääntöisesti alkoholin liikakäyttö ei näytellyt teksteissä oleellista roolia eikä mukana käytännössä ollut juoppokirjailija-romantiikkaa, oikeastaan päinvastoin. Kuten protestanttiseen kansanluonteeseen sopii, teksteissä korostui kirjoittamisen rooli ennen kaikkea ankarana työnä. Kisatekstien valossa kirjoittajan elämä oli yllättävänkin synkkää. Yleisenä teemana molemmissa sarjoissa oli kirjoittamisen oikeutus, kirjoittamisen vaikeus ja harrastajakirjoittajan julkaisupaineet. Kirjoittajan arki näyttäytyi monissa teksteissä ahdistavana ja oman äänen kuuluville saaminen äärimmäisen vaikeana. Myös ulkokirjallisiin arvoihin keskittyvää mediatodellisuutta ja -julkisuutta kritisoitiin. Ääripäinä kirjoittajan uralla näyttäytyivät harrastukseksi raapusteleva pöytälaatikkokirjoittaja ja julkaissut, menestynyt “oikea” kirjailija, eikä välimuotoja monissa teksteissä nähty. Moni kirjoittaja pohti oikeutusta käyttää aikaansa kirjoittamisen kaltaiseen “turhanpäiväisyyteen”. Huumoria oli mukana hyvin vähän, ja useimmiten se oli ironista, kirjoittajana itseensä kohdistuva. Monissa teksteistä huokui sisällön fiktiivisyydestä huolimatta “itsekoetun tuntu”. Kun kisan järjestäjänä on kaksi spefifandomin lehteä, ei voi olla nostamatta esille kysymystä, ovatko sen piirissä toimivat kirjoittajat etuoikeutetummassa asemassa monine lehtineen, kirjoituskilpailuineen ja vertaisverkostoineen. Kisatekstien perusteella valtavirtakirjoittajilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia saada vertaistukea ja julkaisukanavia. Vai eivätkö kisaan osallistuneet kirjoittajat vain ole löytäneet niitä? Hyvän tarinan edellytykset olivat tärkeitä myös tässä kilpailussa: kokonaisuuden täytyi koskettaa joko tunnetasolla tai älyllisesti, sen piti olla sujuvasti kirjoitettu ja tarjota lukijalleen elämyksiä. Monet kisaan osallistuneista teksteistä paranisivat pienillä korjauksilla, esim. tarinan painotuksia tai jännitteitä muuttamalla. Tuomaristo kannustaa kaikkia kisaan osallistuneita jatkamaan arvokasta kirjoittamistyötään!
|
|
|
|